Yksilöity mielialalääkitys
Oletko käyttänyt reseptilääkettä, josta olet saanut ikäviä haittavaikutuksia kuten pahoinvointi, päänsärky tai unettomuus?
Yhdellä potilaalla esimerkiksi masennuksen hoidossa käytettävä essitalopraami toimii hyvin: taudin syvin vaihe taittuu ja aloitekyky palaa entisiin uomiinsa. Toisella potilaalla vaste samalle lääkkeelle on taas huonompi ja annosta joudutaan muokkaamaan viikkoja masennuksen mahdollisesti syvetessä. Pahimmassa tapauksessa masennus pysyy ja haittavaikutukset tulevat kaupanpäällisiksi. Tilanteesta kärsivät potilaan lisäksi myös läheiset ja työnantaja.
DNA-testi helpottaa oikean lääkevaihtoehdon ja annoksen löytämistä. Yksilölle sopivan lääkehoidon ja DNA:n välistä vuorovaikutusta tutkivaa tieteenalaa kutsutaan farmakogenetiikaksi.
Depression hoidossa lääkekokeilujaksot ovat erityisen haastavia ja voivat suistaa potilaan tilan entistä pahempaan suuntaan. Mitä kauemmin masennuspotilas on ilma toimivaa lääkitystä, sitä haastavampaa on saada hoitotasapaino kuntoon. Masennuslääke alkaa vaikuttaa noin 3-5 viikon viiveellä ja vasta silloin voidaan arvioida lääkkeen tehoa. Jos vaikuttavaa lääkettä joudutaan vaihtamaan tai annosta muuttelemaan, on odotus piinaa potilaalle. Piina voi kestää 15 viikkoa ja herkässä mielentilassa tämä voi olla käänteentekevää potilaan kuntoutumisen kannalta.
”Hakeuduin lääkärin vastaanotolle mielenterveyssyistä. Minulle määrättiin lääkitys, jonka aloitin heti samana päivänä. Puolikas pilleri sai minut lähes hyppimään seinille! En ole ikinä kokenut mitään vastaavaa.” Leena kuvaili kokemustaan lääkityksestä, joka ei sopinut hänelle. Vastaavat kokemukset ovat varsin yleisiä ja harmillisesti ne kuitataan olan kohautuksella.
Tieto siitä, mikä lääke sopii potilaalle, avaa uusia mahdollisuuksia lääkärin työhön. Potilasturvallisuus kasvaa, kun turhat lääkekokeilut voi jättää tekemättä. Kuulostaa futuristiselta, mutta lääkkeiden soveltuvuutta arvioivat DNA-testit ovat saatavilla jo tänään.
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet farmakogeneettisen testauksen taloudelliset hyödyt: kun lääkityksen sopivuus testataan ennalta, hyödyt kasvavat merkittävästi ja kustannukset pysyvät minimissään. Tätä tutkii muuan muassa kanadalainen IMPACT, jonka tulokset puhuvat ennaltaehkäisevän DNA-testauksen puolesta.
Miten lääkkeet oikeastaan toimivat?
Kun lääkettä otetaan suun kautta, se ensiksi liukenee mahassa ja suolistossa, jonka kautta se leviää verenkiertoon ja päätyy lopulta maksaan. Juurikin se, miten maksa käsittelee lääkettä, on meillä jokaisella yksilöllistä. Geenimme vaikuttavat lääkkeiden aineenvaihduntaan. Farmakogeneettinen DNA-testi kertoo esimerkiksi sen, käsitteleekö maksasi ultranopeasti vai kenties normaalia hitaammin lääkeaineita. Eri geenit pilkkovat eri lääkeaineita ja pilkkomisnopeus määrittää sen, kuinka suureksi lääkeainepitoisuus nousee elimistössäsi tablettien ottamisen jälkeen.
Farmakogeneettinen DNA-näyte otetaan joko verinäytteellä tai posken limakalvolta – tulos on sama ja pysyvä.
Potilasturvallisuus kasvaa, kun turhat lääkekokeilut voi jättää tekemättä.
Farmakogeneetisen testauksen hyödyt mielialapotilaille:
- Epämiellyttävien haittavaikutuksien minimoiminen.
- Täsmällinen ja toimivat lääkitys kuntoon mahdollisimman pian diagnoosin saamisen jälkeen.
- Sitoutuminen lääkitykseen. Kun potilas tietää lääkityksen toimivan juuri hänelle, on todennäköisempää, että hän sitoutuu lääkehoitoon.
- Nopeampi paranemisaika. Pienempi todennäköisyys tarpeelle vaihtaa lääkettä saattaa nopeuttaa paranemista.
- Kansantaloudellinen vaihtoehto. Työkyvyn nopeamman palautumisen kautta saattaa olla mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä myös kansantalouden kannalta.
Moneen lääkitykseen liittyy epämiellyttäviä haittavaikutuksia. Lue lisää lääkkeiden sivuvaikutuksista blogistamme.
