Suomi vs. Ruotsi: Farmakogenetiikka

Geeniperimämme määrää pituuden ja silmien värin lisäksi siihen, kuinka reagoimme tiettyihin lääkeaineisiin. Jokaisella meistä on omanlaisemme versiot ja yhdistelmät geeneistä, jotka vaikuttavat lääkkeen aineenvaihduntaan eli matkaan ulos kehosta. Tämä matka ja näin ollen lääkkeen vaikutus voi kahdella eri henkilöllä olla tietyllä reitillä täysin erilainen. Farmakogenetiikka tutkii näitä yksilöllisiä ominaisuuksia, ja farmakogeneettisen testin avulla voidaankin esimerkiksi arvioida lääkityksen sopivuutta ennen reseptin kirjoittamista.

Ruotsissa ja Suomessa farmakogeneettistä vaihtelua omaavien lääkkeiden käyttö on yleistä, ja geenitestin avulla voidaan parantaa lääkityksen tehoa ja turvallisuutta esimerkiksi monen sydän-, kipu- ja mielialalääkkeiden kohdalla. Koska rakkaat naapurimaat löytävät aina aihetta kisailuun, keräsimme muutamia tilastoja: minkälaisia eroja maidemme väliltä löytyy ja kummassa kansa voikaan paremmin?

Kivunlievityksessä eroja

Oksikodoni ja kodeiini ovat kivunlievitykseen käytettyjä lääkkeitä, joita käytetään Ruotsissa valtava määrä: 3 % ruotsalaisista (yli 344 000 henkilöä) on vuonna 2017 saanut oksikodonia sisältävän lääkkeen reseptin kivunlievitykseen. Reseptin kodeiinia sisältävälle lääkkeelle on saanut 2,6 % ruotsalaisista (260 000). GeneAccountin syntymaassa, Suomessa, oksikodonia määrättiin selvästi vähemmän, noin 0,7 %:lle suomalaisista (39 000). Kodeiinia sen sijaan käytettiin hieman enemmän: 3,2 %:lle suomalaisista (174 000) on määrätty kodeiinia sisältävää lääkettä.

Oksikodoni ja kodeiini ovat opioideja: ne muuttuvat vasta maksassa CYP2D6-entsyymin avulla voimakkaiksi kivunlievittäjiksi. Oksikodoni muuttuu oksimorfoniksi ja kodeiini morfiiniksi. Ne helpottavat kipua tehokkaasti vain silloin, kun ne toimivat suunnitellusti.

 CYP2D6-entsyymin yksilöllisen, geneettisesti määräytyvän aktiivisuuden perusteella vaikuttavan aineen tuotanto voi kuitenkin olla normaalia vähäisempää, mikä johtaa toimimattomaan lääkitykseen. Liian nopea metabolia taas voi aiheuttaa myrkytysoireita kivunlievittäjän kerääntyessä ylimäärin kehoon. Tällä selittyvät esimerkiksi kodeiinihoidon aikainen pahoinvointi ja hengitysongelmat, ja joskus yliaktiivinen aineenvaihdunta johtaa jopa lääkeriippuvuuteen. (1) Ultranopeita metaboloijia on valkoisesta väestöstä 1-2 %, tosin eräässä tutkimuksessa on arvioitu suomalaisten ultranopeiden osuudeksi jopa 7% (2).

Farmakogeneettisen testin avulla voidaan varmistaa kipulääkityksen turvallisuus ja teho selvittämällä potilaan yksilölliset perinnälliset ominaisuudet.

Eräässä tutkimuksessa on arvioitu suomalaisten ultranopeiden osuudeksi jopa 7%

Yhteiset kansantautimme: sydän- ja verisuonilääkitys

Myös sydän- ja verisuonilääkitystä määrättäessä olisi usein tärkeää selvittää potilaan geneettiset ominaisuudet: vääränlainen lääkitys voi aiheuttaa uusiutuneen aivoinfarktin, altistaa vakaville sepelvaltimokohtauksille tai johtaa hankaliin sivuoireisiin.

Simvastatiini on yleinen, korkeaa kolesterolia hoitava lääke, jonka aineenvaihduntaan vaikuttaa merkittäviltä osin SLCO1B1-geenin eri muodot. Korkea kolesteroli on yhdistetty verisuonten ahtautumiseen, joka voi puolestaan aiheuttaa sydän- tai aivoinfarktin. Simvastatiinia käytti vuonna 2017 yli 4 % ruotsalaisista (432 000), ja 5,5 % suomalaisista (307 000). Simvastatiinihoidon aikaansaama lihassärky ei ainoastaan kuormita terveydenhuollon vastaanottoa, vaan myös ajaa potilaita lopettamaan lääkityksen omatoimisesti. (3)

Aivo- ja sydäninfarktin jälkihoidossa käytettävää, verihiutaleiden yhteen kasaantumista ehkäisevää klopidogreeliä käytti vuonna 2017 noin 1 % ruotsalaisista. Pieneltä kuulostava prosentti tarkoittaa kuitenkin lähes 93 000 ruotsalaista. Suomessa klopidogreelin käyttäjiä oli vuonna 2017 yli 52 000. Klopidogreelin metaboliassa tärkeä geeni on CYP2C19, jonka ominaisuuksien tunteminen on tärkeää: tietyn geeniversion omaava potilas ei hyödy tästä aivo- ja sydäninfarktin estoon käytetystä lääkkeestä lainkaan. Riski uusiutuneeseen infarktiin tai sivuvaikutuksiin kasvaa, jos lääke ei toimi. (4)

Farmakogeneettisen paneelin testauksesta, eli usean geenin tutkimisesta kerralla, on hyötyjä klopidogreelipotilaiden lääkitystä suunnitellessa.

Yleinen mutta haastava mielialalääkitys

Mielialalääkityksen toimivuus varmistuu vasta muutamien viikkojen kuluttua lääkityksen aloituksesta. Geneettisten ominaisuuksien selvittäminen ennen reseptin kirjoittamista antaa tietoa esimerkiksi lääkkeen aineenvaihduntanopeudesta, joka vaikuttaa sivuvaikutusten esiintyvyyteen.

1,5 % ruotsalaisista (119 000) käytti vuonna 2017 SSRI-lääke essitalopraamia. Suomessa vastaava luku oli 1,2 % (80 890). Essitalopraamia käytetään yleisesti masennuksen hoitoon ja sen aineenvaihduntaan kehossa vaikuttavat CYP2C19-entsyymin toiminnan vaihtelut.

Toinen yleinen masennuslääke Ruotsissa on venlafaksiini: noin 90 700 ruotsalaiselle määrättiin tätä lääkettä, joka metaboloituu CYP2D6:n kautta. Suomessa venlafaksiinin käyttäjiä oli 54 450.

CYP2D6:n ja CYP2C19:n toiminnan selvittäminen masennuslääkettä määrätessä auttaa löytämään sopivan aloitusannostuksen ja näin nopeuttaa oikean lääkityksen löytämistä. (5) Mielialalääkitykseen liittyvät hoitokokeilut ovat paitsi taloudellisesti, myös potilaan hyvinvoinnin kannalta erittäin raskaita. Farmakogeneettisen testauksen avulla tuskalliset ja kalliit lääkekokeilut voivat olla vältettävissä.

Pienistä eroista huolimatta näyttäisi siltä, ettei kisailussa päästä puusta pitkälle. CYP2D6 ultranopeiden osuus voi olla Suomessa huomattavasti suurempi kuin Ruotsissa, mutta lähinnä tämä turnaus osoittaa, kuinka samanlaisia molemmat joukkueet ovat yhtäläisine terveysongelmineen ja lääkinnällisine ratkaisuineen. Kipuun, sydän- ja verisuonisairauksiin ja mielialaongelmiin käytetään valtavia määriä lääkkeitä, joiden turvallisuutta voitaisiin parantaa farmakogeneettisellä testauksella. GeneAccountin tavoitteena on mahdollistaa yksilöity lääkehoito, jonka avulla turhat lääkkeet ja haittavaikutukset voidaan unohtaa.

Farmakogeneettinen testi kannattaa tehdä, jos käyttää lääkeainetta, jonka aineenvaihduntaan liittyy farmakogeneettistä vaihtelua. Ennakoiva geenitestaus ennen lääkehoidon aloitusta toimii lääkärin päätöksenteon tukena lääkitystä suunniteltaessa. Geenitestiä ei tarvitse uusia, vaan testin tuloksista hyötyy myös myöhemmin uusien lääkitysten kohdalla.

 Reseptitiedot on kerätty Suomen Kansaneläkelaitoksen ja Ruotsin Hyvinvoinnin ja terveyden keskusviraston tietokannoista.

Kirjallisuus

 1. Crews KR et al. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium Guidelines for Cytochrome P450 2D6 Genotype and Codein Therapy: 2014 Update. Clin Pharmacol Ther. 2014 Apr;95(4):376-82. doi: 10.1038/clpt.2013.254. Epub 2014 Jan 23.

 2. Pietarinen P et al. High Frequency of CYP2D6 Ultrarapid Metabolizer Genotype in the Finnish Population. Basic Clin Pharmacol Toxicol. 2016 Apr 2. doi: 10.1111/bcpt.12590.

 3. Ramsey LB et al. The clinical pharmacogenetics implementation consortium guideline for SLCO1B1 and simvastatin-induced myopathy: 2014 update. Clin Pharmacol Ther. 2014 Oct;96(4):423-8. doi: 10.1038/clpt.2014.125. Epub 2014 Jun 11.

 4. Scott SA et al. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium Guidelines for CYP2C19 Genotype and Clopidogrel Therapy: 2013 Update. Clin Pharmacol Ther. 2013 Sep;94(3):317-23. doi: 10.1038/clpt.2013.105. Epub 2013 May 22.

 5. Hicks JK et al. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium (CPIC) Guideline for CYP2D6 and CYP2C19 Genotypes and Dosing of Selective Serotonin Reuptake Inhibitors. Clin Pharmacol Ther. 2015 Aug;98(2):127-34. doi: 10.1002/cpt.147. Epub 2015 Jun 29.