Lomatuliaisena keuhkoveritulppa

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kaipasi pientä irtiottoa kiireiseen yrittäjän arkeen. Loma Thaimaassa ystävien kanssa kuulosti täydelliseltä vaihtoehdolta, joka toteutui tammikuussa 2018. Rennon loman yhteydessä aktiiviseen elämään tottunut Hanna piti huolta kunnostaan rannalla loikoilun lomassa. Thaimaan lomaparatiisi eli odotusten mukaisesti ja toi paljon kaivatun tauon kiireisen luennoitsijan elämään.

Kokeneena matkustajana Hanna, joka ammatikseen kertoo muille terveellisestä elämästä, osasi ottaa huomioon yli 11 tuntia kestävän paluulennon vaativat ominaisuudet ja pyysi saada istua reunapaikalla, venytteli useampaan otteeseen lennon aikana sekä piti huolta nesteytyksestään. Pitkät lennot saattavat kaikesta näistä huolimatta tuntua ikävältä, joten Hanna laittoi kireän tunteen pohkeessaan pitkän lennon piikkiin.

Paluu lomalta sujui hyvin paukkupakkasista huolimatta. Piti saada aikatauluista kiinni ja useampi sovittu luento vaati aikaa ja keskittymistä. Kireä tunne pohkeessa jumitti kuitenkin edelleen ja Hannan olo oli väsynyt, koristreeneissäkin hengästytti tavallista enemmän. Vähän pilatesta ja eiköhän se siitä!

Tuli viikonloppu ja Hannalla oli enemmän aikaa keskittyä kuuntelemaan omia tuntemuksiaan.

”Laitoin Facebookkiin asiasta ja yhtäkkiä siellä oli lääkäri ystäväni kommentti, joka kehotti painelemaan heti seuraavana päivänä lääkäriin.”

Maanantaina lääkäri soitti heti tulokset saatuaan Hannan takaisin poliklinikalle, koska veriarvot olivat kohollaan. Ultrassa ei näkynyt mitään huolestuttavaa, mutta tunnollinen lääkäri halusi sulkea veritulpan mahdollisuuden pois ja Hanna sai lähetteen Hyvinkään sairaalaan lisätutkimuksiin.

”Jos olisin tämän (lääkeainesopivuuden) tiennyt aiemmin, olisin miettinyt ehkäisyvalmisteita tarkemmin. Olisin välttynyt ylimääräisiltä riskeiltä.”

Hengenvaarallinen tila laittoi prioriteetit uuteen järjestykseen

Kiireiseen rytmiin tottuneen Hannan oli vaikea totella käskyä peruuttaa oma vastaanottonsa ja marssia niiltä puheilta sairaalaan, jossa otettiin läjäpäin kokeita ja pohdittiin tuloksia. Vihdoin TT-kuva näytti tukokset molemmin puolin Hannan keuhkoja. Ehdoton liikkumiskielto ja liuotushoito alkoivat välittömästi. Hanna ohjeisti perheen ja ystävät apuun: koirille järjestyi ulkoiluttaja, läppäri tuotiin sairaalaan ja seuraavan päivän työkeikka peruutettiin.

Verenohennus aloitettiin heti lääkityksellä, vaikka kaiken kiireen keskellä kaksi pilleriä päivässä oli haaste muistaa ja liikuntakielto oli aktiiviselle Hannalle kuin myrkkyä.

”Viikon sairausloma oli yrittäjälle haaste! Aikataulut menivät uusiksi.”

Hyytymistekijöitä tarkkailtaessa tuli ajankohtaiseksi tehdä farmakogeneettinen testi. Verenohennuksessa oli riskinsä, sillä Hannalla oli lähisuvussa aivoverenvuotoa ja haluttiin seurata tarkemmin, onko kyseinen lääkitys ylipäätään sopiva Hannalle. Hyytymistekijät olivat kunnossa, mutta Hanna halusi jatkaa selvittääkseen lääkeainesopivuutensa.

Melkein 20 vuotta yhdistelmähormonivalmistetta käyttäneelle Hannalle testin tekeminen oli aiheellista ja erittäin ajankohtaista tulevien veritukoksien ehkäisemisen kannalta.

”Jos olisin tämän (lääkeainesopivuuden) tiennyt aiemmin, olisin miettinyt ehkäisyvalmisteita tarkemmin. Olisin välttynyt ylimääräisiltä riskeiltä.”

Käypä hoito sivuilta käy ilmi veritulpan riskitekijät, hormonaalinen ehkäisy on listattu yhdeksi näistä. Farmakogeneettisellä testillä tätä riskiä voidaan vähentää ja näin välttää turhia riskejä. 150 000  suomalaista naista käyttää yhdistelmäehkäisyä. Kahta tunnettua geneettistä laskimoveritulppariskiä lisäävää muutosta kantaa valkoisissa väestöissä arviolta 5 – 10 %. Yksilötasolla on merkittävä tieto, jos lääkeaine kasvattaa niinkin haitallisen sivuvaikutuksen riskiä. Pahimmillaan hengenvaarallisten laskimotukosten välttämisellä voitaisiin vähentää merkittävä määrä inhimillistä kärsimystä ja kansanterveysmenoja.

Suositukset

Osallistu keskusteluun