ÄLY-seminaari 20.3.2018
Älykästä Lääkehoitoa Yksilöllisesti – otsikko jo lupaili isoja asioita ja mielenkiintoisia puheenvuoroja. Biomedicumissa järjestetty tilaisuus veti paikalle sankoin joukoin teemasta kiinnostuneita ja tapahtuma yllätti jopa järjestäjät, kun paikat täyttyivät nopeasti ennakkoilmoittautujista.
Auditorioon saapuessamme sain eteeni ohjelman, joka ei pettänyt odotuksiani tapahtuman suhteen. Luvassa oli puheenvuoroja koskien lääkärien työtä tulevaisuudessa, lääkkeiden 3D-tulostusta ja genomitiedon hyödyntämistä lääkehoidossa sekä ässänä hihassa tapahtumajärjestäjä arpoi farmakogeneettisen testin osallistujien kesken.
Biohakkeri Teemu Arinan avaus johdatteli meidät tulevaisuuden näkymiin terveydenhoidon kentällä. Visiot joihin Arina raotteli ovea, ovat jo tätä päivää. Se, mistä scifi-elokuvat kymmenen vuotta sitten uneksivat tapahtuvat tässä ja nyt. Robotit suorittamassa leikkausta – been there, done that!
Puheenvuoro johon olin valmistautunut, ja jota odotin eniten, käsitteli vahvasti lääketurvallisuutta: Professori Mikko Niemi jakoi tietoaan ja osaamistaan farmakogenetiikasta ja siitä, miten genomitietoa voidaan huomioida lääkehoidossa. Huono puoli esityksessä oli se, etten keskittymiseltäni muistanut kirjata edes muistiinpanoja. Mikko Niemellä on vaikuttava tausta HUSLAB:n ylilääkärinä. Niemen esitys oli pureskeltu ymmärrettävään muotoon ja potilastapaukset konkretisoivat mutkikasta aihetta.
Potilastapaus vastasyntyneestä, joka menehtyi äidinmaidon kautta, saatuaan morfiinia oli pysäyttävä: Äiti oli saanut synnytyksen jälkeiseksi kivunlievitykseksi kodeiinia, joka on aihiolääke ja muuttuu maksassa morfiiniksi. Osa ihmisistä metaboloi CYP2D6-entsyymin kautta kodeiinin moninkertaisella nopeudella, jolloin se ehtii muodostaa suuren määrän morfiinia kehossa ja näin sitä oli päätynyt imetyksen kautta myös vastasyntyneelle lapselle. Vauva altistui morfiinille muutaman viikon ajan ja lopulta menehtyi.
Tapaus on toki ääriesimerkki lääkeaineiden turvallisuudesta, mutta tulee ottaa huomioon, että noin 8 % suomalaisista kuuluu tähän ryhmään, joilla on ultranopeasti toimiva CYP2D6-entsyymi. Näin ollen kodeiini ei sovi heille lainkaan.
Mikko Niemi otti puheenvuorossaan esille myös taloudelliset seikat. Kansallisella tasolla säästöt olisivat merkittävät, mikäli farmakogenetiikkaa käytettäisiin ennaltaehkäisevästi. Niemen mukaan liikutaan sadoissa miljoonissa. Itse mietin, miksei lääkeainesopivuutta testata järjestelmällisesti aina ennen kuin määrätään lääkettä, joka aiheuttaa mahdollisia haittoja yksilölle tai jotka eivät toimi?
”96 %:lla lääkehoitoon vaikuttaa geenimuutos.”
– Prof. Mikko Niemi
Toinen futuristiselta aiheelta vaikuttanut puheenvuoro tuli professori Niklas Sandlerilta Åbo Akademista. ”3D-tulostus: Potilaskohtaisia lääkkeitä tulostamalla” 3D-tulostetut lääkkeet tukevat vahvasti yksilöllisen lääkehoidon ideaa: tuodaan hoito lähemmäs potilasta vaikka fyysisesti välimatkaa olisikin. Tulostin ottaa tekoälyyn turvautuen huomioon potilaan kokonaisvaltaisen tilanteen ja printtaa juuri oikean määrän vaikuttavaa lääkeainetta ruiskuttaen välikerroksiin sidosainetta. Näin lääkkeen valmistamisessa otetaan huomioon potilaan genotyyppi ja osataan räätälöidä lääke yksilön tarpeiden mukaan. Puheessa vilautettiin myös QR-koodattua lääkettä, se jääköön tulevaisuuden blogipäivitykseen…
Nämä kaksi puheenvuoro olivat mielenpainuvimmat ja antoivat kokonaisvaltaisen kuvan siitä, kuinka syvissä vesissä liikutaan yksilöllisen lääkehoidon suhteen.
Ai niin, vierustoverini voitti arvonnassa farmakogeneettisen testin. Kirjekuori löytyi hänen penkin alta, jolle olin itse meinaamassa istahtaa.
Jään odottelemaan tapahtuman tallennetta….
